Määräaikainen syrjintä on OK

Eduskunta päätti antaa pienen joululahjan osa-aikatyöntekijöille ja alle 3000 euroa tienaaville lomautetuille. Toissapäivänä hyväksyttiin lakiesitys työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta. Tutummin kyse on sovitellusta päivärahasta. Metallin ja teknologiateollisuuden neuvotteluiden yhteydessä valtiovalta lupasi uudistuksen soviteltuun työttömyysturvaan. Kolmikantaisesti, mutta yhdessä pöydässä sovittiin toimista, jotka vaikuttavat kaikille aloille. Asia ei liiemmin puhuttanut edes Metallin valtuustossa diiliä hyväksyttäessä, joten voinen vetää johtopäätöksen, että työttömyyskassan työn sujuvoittaminen oli tärkeämpää kuin pienempi palkkaisen työkaverin työttömuuskorvauksen taso.

Lausuntonsa esitykseen antoivat perustuslakivaliokunta (PeVL), työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyVL) ja lopullisen mietinnön valmisti sosiaali- ja terveysvaliokunta (StVL). Alkusyksystä työtä pohjusti hallitusneuvos Esko Salon vetämä työryhmä. Jokaiselle taholle mekin valmistimme materiaalia ja laskelmia ja itse kävin kuultavana kahdessa viimeksi mainitussa valiokunnassa. Tunnelma valiokunnissa oli asiamme kannalta hyvä, mutta sillä ei valitettavasti ole mitään tekemistä päätösten kanssa.

Muutama suora lainaus. TyV:in lausunnossa todetaan seuraavasti: " Naisvaltaisilla palvelualoilla työntekijät ovat siis joissakin tilanteissa huonommassa asemassa - - Valiokunta katsoo, että lähtökohtaisesti kaikkia toimialoja ja niille soveltuvia lomautustapoja samoin kuin lomautusten kohteena olevia työntekijöitä tulee kohdella lainsäädännössä yhdenvertaisin periaattein. Valiokunta katsoo kuitenkin, että koska kyse on määräaikaisesta laista, jolla pyritään auttamaan erittäin vaikeassa tilanteessa olevaa teollisuutta, on lakiesitys hyväksyttävissä".

StVL omassa mietinnössään: "Alle 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevien päivärahan määrä sen sijaan on mainituissa tilanteissa nykyistä soviteltua päivärahaa matalampi. Työttömyyspäivärahan määrä vähenee tällöin nykyiseen verrattuna sitä enemmän, mitä pienemmät työntekijän ansiot ovat".

Kaikki lakiesityksen ongelmat tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden osalta olivat siis tiedossa, kun päätös tehtiin. Nyt olemme tilanteessa, jossa eri tavalla vajaatyölliset saavat korvauksia eri perustein ja osalla työttömyyskorvaus laskee jopa 80 euroa kuukaudessa. Annan muutaman esimerkin suhteellisesta ja absoluuttisesta häviämisestä.

1) Työntekijä X:n työaikaa on lyhennetty 25% siten, että hän tekee vajaata päivää maanantaista perjantaihin. Työntekijä Y:n työaikaa puolestaan on lyhennetty 20% niin, että hän työskentelee maanantaista torstaihin. Molempien kokonaistyöajan palkka on 2500 euroa kuukaudessa. Hyväksytyn lain myötä X ei saa lainkaan työttömyyskorvausta, sen sijaan Y:lle myönnetään 250 euroa.

2) Kokonaistyöajan palkka olisi 2500 euroa, mutta ihminen on lomautettuna kahdeksi päiväksi viikossa. Tällä hetkellä hän saa menetetystä työajasta korvausta n. 580 euroa kuussa. Vuoden alusta alkaen työttömyyskorvaus on 500 euroa. Samaan aikaan ihminen, jonka kokonaistyöajan palkka on 3500 euroa kuussa on nyt saanut kahden päivän lomautuksen johdosta työttömyyskorvausta n. 480 euroa ja vuoden alusta iloitsee korvauksen noususta 590 euroon.

Koko ajan esityksen tavoitteena on ollut helpottaa yritysten toiminnan sopeuttamista taloudellisen taantuman keskellä. Lama on vaikuttanut tässä vaiheessa eniten vientiteollisuuteen ja teknologiateollisuudessa noin viidennes on jo ollut lomautettuna. Kansantalouden ja työpaikkojen säilyttämisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että turhat esteet poistetaan. On järkevää taata työttömyyspäiväraha myös päiväksi lomautetuille, jottei ainoa tapa olisi työajan lyhentäminen kokonaisiksi työviikoiksi. Pienempien tilausten vastaanottaminen todennäköisesti ja toivottavasti helpottuu.

Näistä syistä jätinkin helmen pohjalle. Päiväksi lomautetuille päiväraha olisi voitu taata niinkin yksinkertaisesti kuin nostamalla nykysovitellun työaikaraja 80 %:iin ja ansioraja 95 %:iin. Näin oltaisiin vältetty kaikki epätasa-arvoisuudet ja työttömyysetuuksien laskut. Tosin ensimmäisen esimerkin työntekijä Y saisi korvausta 178 euroa. Se on toki 72 euroa vähemmän kuin lakimuutoksen jälkeen, mutta olisi ollut silti 178 enemmän kuin nyt. Tämä summako sai teollisuuden ajamaan kaikkien vähemmän työllistettyjen aseman heikentämistä? Ja tämän summan takiako eduskunta oli valmis lain säätämään?

Erityisesti Vihreät ovat syyttäneet ay-liikettä prekaaria työtä tekevien unohtamisesta. Ei tainnut omatunto huutaa tarpeeksi kovaa, kun koko ryhmä äänesti sulassa sovussa esityksen puolesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan Sosialidemokraattien ja Vasemmistoliiton edustajat jättivät vastalauseen, joka hävisi lopullisessa äänestyksessä 102-62. Vastalause sisälsi muotoilut nykysovitellun muuttamisesta juuri kuten yllä kirjoitin. Hauskana yhteensattumana luin samana päivänä JHL:n Motiivista Jyrki Kasvin (vihr.) haastattelua, jossa hän kertoili heidän aktivoitumisestaan ammattiyhdistystoiminnassa. Sanoisin, ettei jaan äänestäminen nostanut pisteitä kovin korkealle kunta-alan lomautusten kanssa painivien työntekijöiden silmissä. Harva kun sielläkään tienaa yli kolmen tonnin.

Määräaikainen laki astuu voimaan 1.1.2010 jatkuen vuoden loppuun. Näillä näkymin.