Vapaalla

PAMin vaikuttamistyö ei ole lainkaan hiipunut, eikä aulailijakaan ole irtisanoutunut, mutta lukijoille tiedoksi, että blogi viettää hiljaiseloa syksyyn 2012 asti. Kyseessähän on työblogi ja erilaiset kabinetit ovat vaihtuneet osaltani hetkeksi vauvantuoksuiseen kotiin, joten jätän suosiolla ajankohtaisen kommentoinnin niille, jotka arkeansa toimistolla viettävät. Palaillaan asiaan siis jonkin ajan päästä!

Rehellisen yrittäjän puolesta - ja työntekijän

Maan hallitus ei enää yhtään esitystä anna ja eduskuntakin jo laskee päiviä vaalivapaaseen, mutta erilaiset työryhmät porskuttavat hiki hatussa. Niin myös harmaata taloutta rakennus- ja majoitus- ja ravintola-alalla pohtiva ryhmä työ- ja elinkeinoministeriössä. Työryhmään kuuluu edustajia useammasta ministeriöstä, kaikista työmarkkinakeskusjärjestöistä ja sitten alakohtaisina edustajina olemme me, Rakennusliitto ja työnantajakumppanimme. Toimeksiantona on valmistella konkreettisia toimenpide-ehdotuksia tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Mielessä on käynyt parikin kertaa, että miksei hommia hoidettu kuluneen neljän vuoden aikana ripeämmin, mutta parempi tämäkin kuin ei mitään. Tulevan hallituksen - väristä riippumatta - on pakko huomioida nämäkin kysymykset jotenkin. On kestämätöntä, että valtio menettää vuosittain 4-5 miljardia euroa epärehellisen yritystoiminnan takia. Kaiken kaikkiaan harmaan talouden laajuden arvioidaan olevan jo 10-14 miljardia, siis suurin piirtein saman verran kuin koko sosiaali- ja terveysministeriön budjetti!


Toimenpiteitä nimittäin löytyy. Pitää vaan päättää mitä lakeja lähdetään ensimmäisenä sorvaamaan. Majoitus- ja ravintola-alalla olemme työnantajien kanssa yksimielisiä kaikista esitetyistä toimista. Sinällään harvinaista, mutta loogista, kaikki muutokset parantavat myös työntekijän turvaa niin työsuojelun kuin palkkojen tai eläkekertymien osalta. Meidän listamme olisi seuraavanlainen:


1) Tilaajavastuulaki on laajennettava koskemaan myös majoitus- ja ravintola-alaa
2) Käyttöön on otettava sertifioitu kassajärjestelmä ja kuitinantopakko (kassakoneeseen ns. musta laatikko, joka rekisteröi kaikki suoritukset)
3) Varastokirjanpidossa osalta tulisi edellyttää se, että alkoholin alkuperä pystytään osoittamaan tositteellisesti tarkastuksen yhteydessä (kassajärjetelmä hoitaa tämän automaattisesti, eli liittyy kohtaan 2)
4) Alkohotarkastajien valtuuksia on laajennettava siten, että he voivat myös tarkastaa kohteita, joilla ei ole anniskelulupaa, mutta epäillään, että alkoholia silti myydään ja luvalle olisi tarvetta
5) Omistussuhteiden muutokset on ilmoitettava ja laiminlyömisestä seuraisi sakko
6) Kaikki alkoholiostot tulisi tehdä lupanumerolla
7) Alkoholilain hallinnollisen seuraamusjärjestelmän kehittäminen. Lisättäisiin keinovalikoimaan hallinnollinen laiminlyöntimaksu, väliaikainen luvan peruuttaminen ja uhkasakko.

Ehdoton ykkönen kuitenkin koko hommassa on valvonta- ja tarkastusresurssien lisääminen. Lait voivat olla vaikka kuinka hyviä, mutta jos kiinnijäämisenriski on miinuksen puolella, niin koko homma on yhtä tyhjän kanssa. Tällä hetkellä Valvirassa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan on 1 virka! Viimeisen neljän vuoden aikana virkoja on vähennetty niin Valvirasta kuin aluehallinnostakin ja lisätarve olisi pienimmillään nyt 8 henkeä. Karkeasti voi kuitenkin laskea, että yksi tarkasta saa työllään valtiolle tuloja noin puolen miljoonan edestä ja palkkaan ei todellaakaan kulu samaa summaa. Yhtä lailla lisävoimia kaipaavat verottaja, poliisi, syyttäjä, ulkomaalaisviranomaiset ja tulli. Rikollista toimintaa pyörittäviä ei saada kiinni ja juttujen eteenpäin vieminen vie vuosia, kun tutkintapyynnöt kasautuvat pöydille.


Julkista keskustelua on syytä pitää yllä, jotta harmaan talouden torjunta ei unohdu vaalien jälkeisissä neuvotteluissa. Talousrikollisuus on meiltä kaikilta pois.