Kylmää kyytiä

Budjettiriihi käytiin ennätysnopeasti läpi ja hallituksen yksimielinen esitys on valmiina. Varsinaista tulo- ja menoarviota en vielä valtionvarainministeriön sivuilta löytynyt, mutta yksittäisten kohtien osalta voisi jo todeta, että kylmää kyytiä on palkansaajille luvassa. Ensimmäistä kertaa koko 2000-luvulla ostovoima jää nollille tai menee jopa miinukselle. Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan keskituloisen 2 933 euroa ansaitsevan veroprosentti nousee 29,5 prosentista 29,8 prosenttiin. Ostovoiman muutokseen vaikuttaa tuloverotuksen ohella inflaation kiihtyminen, liitto arvioi. Ministeriö arvioi ensi vuoden inflaatiotasoksi 2,5 %. Veronmaksajien keskusliiton arvioissa on veroratkaisujen lisäksi huomioitu odotetut korotukset sosiaalivakuutusmaksuihin ja kunnallisveroon.

Käytännössä keskiverto pamilaisella on vielä paljon enemmän murheita tiedossa. Energiaverotusta kiristettiin 700 miljoonalla eurolla siten, että esimerkiksi kerrostaloasujalla vuokran korotus tullee olemaan noin 7 %:n luokkaa. Talonsa sähköllä tai öljyllä lämmittäviä houkutellaan luopumisiin pienellä korvauksella, mutta harva vuokra-asuja porkkanasta mitään hyötyy, varsinkaan suurempien kaupunkien keskustoissa. Energiaverojen kiristyminen iskee kipeästi pääkaupunkiseudulla asuviin. Vantaan ja Helsingin sähkötarpeesta valtaosa tuotetaan maakaasun ja kivihiilen yhteistuotannolla vielä tovin. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo sähkön ja lämmön yhteistuotannolle kaavaillun energiaveron nostavan helsinkiläisten kaukolämpökuluja yli 20 prosenttia. Hiilestä luopuminen nostaa jo itsessään lähivuosina sähkölaskuja ja nyt suuntaa vahvistetaan hallituksen toimin.

Indeksiin vuonna 2008 sidotut asiakasmaksut, kuten lasten päivähoitomaksu ja terveydenhoitomaksut nousevat jälleen vuoden alussa ihan tarpeeksi tuntuvasti. Vuoden 2010 alussahan päivähoidon täysipäiväisen hoidon maksu nousi kerralla 33euroa. Päälle tulevat vielä odotettavissa olevat kunnallisverojen korotukset. Helsingissä Vihreät ja Kokoomus kieltäytyivät viime vuonna edes ajattelemasta veroäyrien muutoksia ja nyt kiristyvän valtion talouslinjan lisäksi tulevat kuntapuolen veronostot ja todennäköiset menoleikkaukset. Kaiken kaikkiaan hiljainen hivuttautuminen kohti tasa-veroa jatkuu. Oikeudenmukaisesta taakanjaosta ei kannata puhua, kun pienituloisimmat palkansaajat laitetaan suhteellisesti maksumiehiksi.
Hallituksen esityksessä leikattiin työttömyyden hoitoon varattuja veroja 60 miljoonalla ja nuorten työpajojen määrärahoja 2 miljoonalla eurolla. Kuntapuolellahan kuntouttava työtoiminta ja nuorten työllistämisprojektit hoidetaan, joten vaihtoehtona on jättää ihmiset oman onnensa nojaan tai löytää väkisin rahat muilta momenteilta. Selvää kuitenkin on, että vaikka työllisyys ja talouskasvu osoittavat elpymisen merkkejä, ei nuoriso- tai pitkäaikaistyöttömyys korjaannu muutamassa kuukaudessa. Rakenteellista työttömyyttä on jopa 90-luvun laman jäljiltä edelleen ja 2000-luvun alun notkahduksen korjaamiseen kului nuorten puolella 3 vuotta ennenkuin tilastojen käyrät kääntyivät nousuun. Kuntatalouden kurjistuminen siis jatkuu.

Matalapalkkatuki ei saanut myöskään armoa. Vaikka kokeilun todettiin selkeästi parantaneen yli 54-vuotiaiden työmarkkina-asemaa, ei tukea haluttu jatkaa. Samaan aikaan kuitenkin puhutaan kauniisti ikääntyneiden työntekijöiden työllistymismahdollisuuksien parantamisesta. Kumpaa tässä pitäisi uskoa, suoraan silmiin katsovaa puhuvaa päätä vai mustaa valkoisella? Pieni kiitos on kuitenkin annettava. Kiinteistöpalveluiden oman käytön arvolisäverotuksen alaraja noussee 50 000 euroon. Talonmiehet kiittävät työpaikkojensa puolesta. Ja toisaalta leikkattuaan aiempina vuosina kymmeniä miljoonia harmaan talouden torjunnasta, hallitus osoitti nyt ko. toimintaan 6 miljoonaa. Onhan se parempi kuin ei mitään, vaikkei vaikuttavuutta vielä tuolla rahalla kovin paljon saadakaan. Ennaltaehkäisevän ajattelun mukaan nimenomaan harmaata taloutta pitäisi ehkäistä ja karsia suurilla summilla, valtio kun menettää arvioitsijasta riippuen 2-4,5 miljardia euroa verotuloja vuosittain pimeiden markkinoiden takia.

Liikenneratkaisut onneksi tukevat pohjoisen matkailuelinkeinojen kehittämistä ja toki suuret investoinnit tuovat työtä. Pohjoisen ratahankkeilla on suuri vaikutus palvelualojen kehitykselle. Samaten pyrkimykset helpottaa nuorten jatko-opiskelupaikkojen saantia ovat oikeansuuntaisia muutoksia.